Vaivaantunut tieteestä

Turvaudun tyhjyyden ja keskinäisen riippuvuuden oikeisiin näkemyksiin,
ja shakyoiden kuninkaaseen, joka on tämän maailman paras opas,
ja kaikkien tuon kuninkaan opettamien sutrien ja tantrojen hallintaan,
ja niihin, joiden olemus on sulautunut dharmaan.

En ole sitoutunut mihinkään näkemyksiin kiintymyksestä buddhalaisuuteen,
eikä tämä johdu tieteenvastaisuudestani.
Mutta kun etsin xenan olennaista tilaa,
järjettömät näkemykset ja opinkappaleet saavat minut vaivaantumaan.

Ylhäisiä tai alhaisia, olennot olemassaolon kiertokulun maailmoissa
kärsivät kolmella tavalla.
Siitä huolimatta, niin kutsutun tieteen uusien teorioiden tuottama ankara kärsimys
saa minut vaivaantumaan.

Jos otamme vasaran ja hajotamme esineen
ja jaamme sen vielä pienempiin osiin, kunnes niitä ei voi hajottaa sanoen: “Tämä on tyhjyyttä”
– näkemys, joka on juuri ja juuri tieteen mukainen –
ja pidämme sitä perimmäisenä tyhjyytenä, se saa minut vaivaantumaan.

Tyhjyys tulee nähdä siinä, mikä on ilmiselvää ja näkyvää muutenkin,
koska ilmiöt ovat tyhjyyden perusta.
Kun siihen on päädytty olemalla tietoinen mielen itsensä ymmärtämisen ei-totuudesta
oppineiden tieteentekijöiden ideat saavat minut vaivaantumaan.

Olemassaolon kaikki tilat, korkeat ja matalat,
ovat säälimättä kolmenlaisen kärsimyksen paineen alla.
Kun muuta korjauskeinoa ei ole kuin bodhichitta ja oikea näkemys,
tieteen ylenpalttinen ylistäminen saa minut vaivaantumaan.

Sillä aikaa kun ruoka, vaatteet, asuminen, sisustus,
varallisuus ja matkustaminen antavat vaikutelman onnellisuudesta,
tuuli vie mennessään sisimmät toiveemme,
täten tieteentekijöiden seuraajat saavat minut vaivaantumaan.

Tänä vuonna päätetään vakaasti, että asia on “näin”,
ensi vuonna havaitaan, että siinä oli virhe. 
Nämä tuskin uskottavat näkemykset eivät kelpaa kuin lapsellisten pettämiseen;
joten oppineiden tiedemiesten väitteet saavat minut vaivaantumaan.

He kutovat fantastisten termien verkkoa
asioista, jotka kaikki ovat nähneet ja kuulleet,
niin kauan kuin he eivät havaitse mielen kätkettyä perustilaa,
kypsymättömien tiedemiesten totuudet saavat minut vaivaantumaan.

Tervehenkiset elämäntavat, jotka esi-isämme työläästi juurruttivat,
kuten rehellisyys ja säädyllisyys on kadotettu,
kun taas loppumattomia ja saavuttamattomia haluja ihannoidaan.
Kun näen, että ihmisten mielissä käy niin, se saa minut vaivaantumaan.

Ihmiset uskovat vapautensa koneiden varaan;
luontoa ja ympäristöä ryöstetään vapaasti.
Myrkyt pilaavat ruokamme ja juomamme;
Koheltaminen tieteessä saa minut vaivaantumaan.

Aito dharma, tervehenkinen politiikka ja taloustiede
– eväät tähän ja tulevaan elämään –
saatiin erinomaisen hyvin ja ilman suurta kilpailua entisaikojen opeilla.
Siihen verrattuna nykyajan itsekäs kilpailu saa minut vaivaantumaan.

Ihmiset ovat luonnostaan sopusoinnussa luonnon kanssa,
heitä tukee ja ravitsee se, mikä on luonnostaan läsnä,
ja he kykenevät kestämään kylmää ja kuumaa.
Nykyajan tapa erkaantua luonnosta saa minut vaivaantumaan.

Kun ajattelen, että oppineet tieteilijät tekivät 
kaikki sotalaivat ja -lentokoneet, ohjukset, kemialliset aseet ja atomiaseet,
joita voi käyttää maan alla, päällä ja ilmassa,
se saa minut vaivaantumaan.

Aids on levinnyt maailman joka kolkkaan,
sars ja samanlaiset taudit monistuvat,
turmelus rehottaa neljässä ilmansuunnassa,
nämä tieteen tuottamat tulokset saavat minut vaivaantumaan.

Syy, seuraus -suhteiden ja tieteen luontona on koskea vain ilmiöiden todellisuutta sellaisena, miltä se näyttää, ne eivät ole jotain, mikä toisi pysyvän onnen. Sen sijaan tieteen aikaansaamat tuotteet ja välineet varmasti aiheuttavat tuleville sukupolville suuria vaikeuksia, mitä tulee perustarpeidemme, kuten ravinnon ja vaatetuksen ym. tyydyttämiseen; samalla kun ihmiskunnan ainutlaatuiset ominaispiirteet, erilaiset kulttuurit, tavat, kielet ja kirjoitusjärjestelmät vähenevät tältä planeetalta, kunnes niistä ei ole enää jäljellä kuin nimet, puhumattakaan säädyllisyydestä, hyvästä käytöksestä, rehellisyydestä ja muusta sellaisesta.

Tieteen hyvien ja huonojen puolien tutkimisesta on tullut viisaiden ja vastuullisten henkilöiden tärkein velvollisuus sekä idässä että lännessä. Koska näin on, minä, Ogyen Nyima, tarjoan tämän rohkaisuna.

Tiibetin kielestä englanniksi kääntänyt itsensä Tulku Ogyen Nyiman opastuksella tulkkiharjoittelija nimeltä Kunga. Suomennos Ani Sherab. (Julkaistu Tulku Ogyen Nyiman facebook-sivulla 15.9.2013)

Kotisivu