Kagyu Samye Lingin esittely Tervetuloa Samye Lingiin. Tässä tietoa kohteista, jotka löydätte paikan päältä: Samye Vapautuksen portti   Tämä on Kagyu Samye Lingin pääsisäänkäynti. Portti on omistettu maailmanrauhalle ja koristeltu mantrakaiverruksilla ja muilla kuvioilla, joiden sanotaan edistävän mielenrauhaa ja auttavan kaikkia, jotka näkevät kuviot tai kulkevat portista.     Vihreän Taran patsas     Lama Thubten Kunsal on rakentanut uuteen yrttitarhaan, Vapautuksen portin oikealle puolelle ihastuttavan, viisi metriä korkean Vihreän Taran patsaan. Sanotaan, että Vihreä Tara edustaa viisautta ja hän istuu risti-istunnassa toinen jalka eteenpäin ojennettuna, valmiina lähtemään avuksi kelle tahansa, joka tarvitsee apua. Patsaan ympärillä on parantavien yrttien puutarha.   Vihreän Taran rukouksia lausutaan pelon ja esteiden voittamiseksi. Samye Lingin temppelissä niitä resitoidaan aamuisin klo 6 -7.            Taran puutarha   Nagarjunan patsas lammen keskellä   Tämä lammen keskellä sijaitseva patsas, jonka pään ylle nousee kobran pää, esittää Nagarjunaa, madhyamaka-filosofiaa käsittelevän koulukunnan esi-isää. Karma kagyu -perinteen näkemys tyhjyydestä perustuu madhyamakaan.   Buddhalaisen legendan mukaan Nagarjuna löysi tyhjyyttä käsittelevät prajnaparamita-opetukset nagojen eli vedenhenkien maailmasta, minne ne oli jätetty turvaan.      Guru Rinpoche   Lammessa suuren stupan vieressä on Guru Rinpochen patsas lootusistuimella. Hänet tunnetaan myös nimellä Padmasambhava. Häntä kunnioitetaan henkilönä, joka sai buddhalaisuuden vakiintumaan Tiibetissä 700-luvulla.   Lootuksen kukka on yksi buddhalaisuuden käytetyimmistä vertauskuvista. Sen nuppu kasvaa mutaisen lammen vedestä, mutta avautuu tahrattomana kukkana. Se symbolisoi valaistunutta tietoisuutta, joka nousee mielemme hämmennyksen keskeltä ja ilmentyy lopulta täydellisenä viisautena ja myötätuntona. Siksi Guru Rinpoche syntyi legendan mukaan järven keskellä kukkivan lootuksen keskelle.     Voiton stupa   Stupa on Buddhan valaistuneen mielen symboli ja sen tehtävänä on uudistaa, tasapainottaa ja muuttaa energiaa hyväksi, jotta planeetta ja me itse parantuisimme. Stupan muoto ja sisältö ilmaisee elementtien, maan, veden, tulen, ilman ja avaruuden tasapainoa ja niiden puhdistumista. Se on myös ilmaus buddhaluonnosta, joka on kaikkien olentojen todellinen luonto. Voiton stupamme pyhitettiin vuonna 2000 ja se on ensimmäinen laatuaan Skotlannissa.       Rukousmyllyjen talo     Kun ihmiset kävelevät stupan ympäri myötäpäivään rukouksia lausuen, polku vie heidät rukousmyllyjen talon läpi. Siellä he voivat pyörittää myllyjä ohi kulkiessaan. Rukousmyllyt ovat rakennuksen etupuolella ja takaosassa on laatikoita vainajien tuhkalle. Myllyjen sisällä on miljoonittain mantroja (lyhyitä rukouksia) rauhan ja lähimmäisenrakkauden puolesta. Ne on puhdistettu sahramivedellä ja siunattu erityisellä tavalla. Kun rukousmyllyt pyörivät, mantrojen siunaus aktivoituu ja hyvä energia säteilee kaikkiin ilmansuuntiin.        Rukousliput     Rauhan puutarhan värikkäät liput ovat tiibetiläisiä rukouslippuja. Lippuihin on painettu rukouksia, joissa pyydetään voimaa ja viisautta, rauhaa ja rakkautta, ja lippujen viisi eri väriä kuvaavat luonnon viittä elementtiä. Lippuja ripustetaan toivoen, että kun tuuli liehuttaa niitä, rukousten siunaus leviää joka puolelle.        Kahdeksan stupaa   Samye Lingiin johtavan tien kummallakin puolella, kynttilätalon vieressä on kahdeksan stupaa. Kun Buddha kuoli ja siirtyi parinirvanaan (lopulliseen vapautuksen tilaan), oppilaat krematoivat hänen ruumiinsa ja laittoivat tuhkan kahdeksaan stupaan, jotka rakennettiin hyväenteisille paikoille. Jokainen stupa kuvaa jotakin tärkeää tapahtumaa Buddhan elämässä.     Kynttilätalo     Valon lahjan antamisella on pitkät perinteet, sekä rakkaiden muistoksi että viisauden lampun sytyttämiseksi maailmassa, joka niin usein on pimeä ja ristiriitoja täynnä. Kynttilätalo herää eloon joka päivä noin kello neljä iltapäivällä, kun kynttilöitä sytytetään rauhan puolesta. Erityisen tärkeinä juhlapäivinä sytytetään 1008 kynttilää, ja silloin toivon täyttämien liekkien lepattava valo valaisee koko Samye Lingin. Vierailijat voivat ostaa kynttilöitä toimistosta 25 penniä/kpl ja auttaa niiden sytyttämisessä.        Tiibetiläinen temppeli     Upea tiibetiläistyylinen temppeli on Samye Lingin henkinen keskus, jossa pidetään päivittäiset mietiskely- ja rukoushetket. Sen rakentamiseen vapaaehtoisvoimin kului kymmenen vuotta ja se valmistui vuonna 1988. Työtä johtivat tri Akong Tulku Rinpoche ja taiteilija Sherab Palden Beru. Temppeli on auki aamukuudesta iltakymmeneen, joskin vieraita pyydetään saapumaan ennen rukousten alkua ja viipymään niiden päättymiseen saakka.    Temppelin rakentamisen vaiheet Samye Lingin temppeli vihittiin käyttöön kesällä 1988 ja temppelin ensimmäinen lisäsiipi valmistui vuonna 2001. Alakerrassa on ruokailutilat, keittiö ja työpaja terapiakursseja varten, yläkerrassa munkkien asuinhuoneita, apotin toimisto ja vastaanottohuone. Tällä hetkellä rakennetaan toista lisäsiipeä. Sen yläkertaan tulee nunnien asuinhuoneita ja alakertaan kirjasto sekä opintosali.       Mahakalan talo     Temppelin takana on kivinen talo, jonka sisällä on erityisen dharmansuojelijan alttari. Siellä lausutaan jatkuvasti rukouksia, jotta esteet buddhalaisten opetuksen edestä poistuisivat. Tällaisia dharmansuojelijoiden alttareita on Tiibetissä suurten temppeleiden läheisyydessä.   Pyydämme että vierailijat eivät lähestyisi tätä taloa eivätkä koputtaisi ovelle, koska siellä on nunna pysyvällä retriitillä.       Chenrezigin pyhäkköhuone   Johnstone House on Samye Lingin vanhin rakennus. Siellä sijainneeseen entiseen apotin toimistoon on rakennettu Chenrezigin pyhäkköhuone. Se on omistettu erityisesti njungne-paastoharjoitukselle.   Alttarin keskushahmona on tuhatkätinen Chenrezig, jonka Lama Thubten, tiibetiläinen artesaani on veistänyt. Chenrezigin oikealla puolella on Guru Rinpochen ja vasemmalla 16. Karmapan patsas.       Toivomuspuu       Kun astuu ulos Johnstone Housen ovesta, edessä on rauhan puutarha ja toivomuspuu, jonka oksiin on sidottu värikkäitä kangassuikaleita. On sekä skotlantilainen että tiibetiläinen tapa esittää jokin toive ja sitoa samalla värikäs nauha puunoksaan. Samalla kun kangas haalistuu elementit kuljettavat toivetta ja lopulta siitä toivon mukaan tulee totta.   Vierailijat voivat poimia puun alle asetetusta säiliöstä nauhan, pudottaa kolikon lahjoituksena laatikkoon ja sitoa nauhan puuhun.         Nagan talo     Tähän Esk-jokeen koottuun kivimuodostelmaan on upotettu puolijalokiviä. Se rakennettiin lahjaksi nagoille, jotka elävät joenhaarassa. Lahjojen antaminen nagoille on yksi keino saattaa luonnonvoimia tasapainoon. Kohta, jossa kaksi jokea yhtyy, on suoraan temppelin ovia vastapäätä ja fengshuin oppien mukaan sitä pidetään voimakkaana paikkana. Nagan talon tehtävänä on tasapainottaa energioita, jotka säteilevät tästä paikasta.       Samye Lingin kauppa     Kaupassa on erityisen suuri valikoima kirjoja, pyhiä tekstejä ja rituaaliesineitä. Varsinkin patsaat ovat hienoja, niitä tuotetaan suoraan nepalilaisista työpajoista. Lisäksi myynnissä on lahjatavaroita ja Rokpan avustuskohteiden tukemiseksi myytäviä käsitöitä. Kauppa on auki joka päivä klo 9 - 17 paitsi lounastauolla klo 12.30 - 13.30.              www.samyelingshop.com Tiibetiläinen teehuone ja kahvila Tiibetiläisen teehuoneen lämmin, kutsuva ilmapiiri ja kauniit perinteiset koristeet tarjoavat mukavan rentoutumispaikan. Se on auki päivittäin klo 9 ‒ 17 ja viikonloppuisin myös klo 7.45 ‒ 22. Valikoimassa on monia tee- ja kahvivaihtoehtoja sekä välipaloja.      Puhtaan maan retriittikeskus Eskin laaksoa reunustavalla kukkulanharjanteella, kävelymatkan päässä Samye Linginpääkeskuksesta on retriittejä varten rakennettu Puhtaan maan keskus, jossa on ihanteellisen rauhalliset olosuhteet mietiskelyä ja dharmanharjoitusta varten. Siellä pidetään läpi vuoden kahdeksan päivän mittaisia retriittejä, joiden aikana osanottajat ehtivät irtautua arjen kiireistä.     Valkoisen Taran patsas Puhtaan maan retriittikeskuksen takana olevaan metsään on pystytetty Valkoisen Taran patsas.     YouTube: Kagyu Samye Ling 05:07 – Samye Lingin historiaa Opening of the Temple 1988  Part 1   Part 2 Abbot Lama Yeshe Rinpoche: Joyful living 04:00     Transkriptio (englanniksi)   DVD: Samye Ling - Fulfilling the Visions tilattavissa online shopista (englanninkielinen):   Puolen tunnin filmi kertoo tiibetinbuddhalaisuuden tulosta länteen ja Samye Lingistä oppimisen, parantamisen ja humanitaarisen työn kansainvälisenä keskuksena. Samye Lingin tarkoitus on auttaa ihmisiä kehittämään mieltään ja löytämään yhteys koko ihmiskuntaan. Se on tulevaisuuden näkymä sopusoinnusta ja rauhasta, jonka toivotaan juurtuvan maailmaan. Filmi kertoo Samye Lingin temppelin synnystä ja sen taiteesta, buddhalaisuudesta ja meditaatiosta, luostarielämästä ja yhteisöelämästä, uskontojen välisestä liikkeestä, terapiasta ja avustusprojekteista, Akong Rinpochen omista tulevaisuuden toiveista.   Kagyu Samye Ling Photostream

Samye Vapautuksen portti

Portti on muotoiltu perinteisen tiibetiläisluostarin portin tyyliin. Rakenteissa toistuu sama kuvio, joka löytyy rauhan mandalan mittaamattomasta palatsista. Mandala itsessään on maalattu portin sisäkattoon. Ulkopuolelta porttia kattavat kuparilevyt, joiden nurkissa on jalokivi-symbolit ja harjalla on dharman pyörä ja kaksi kaurista. Pyörä ja kauriit sen kummallakin puolella edustavat dharman pyörän ensimmäistä kääntöä, se tarkoittaa aikaa, jolloin Buddha opetti Neljä jaloa totuutta ensimmäisen kerran. Hän antoi opetukset Kauriiden lehdossa Sarnathissa viidelle askeetille, jotka olivat aiemmin harjoittaneet äärimmäisiä kieltäymysharjoituksia hänen kanssaan. Kun hän alkoi opettaa, kaksi kaurista ilmestyi metsästä ja istuutui hänen kummallekin puolelleen. Siksi Buddhan opetusten vertauskuvksi on otettu kahden kauriin reunustama pyörä.

Portin pylväiden päässä, katon alla on vaakasuora palkki, johon on kirjoitettu useita sanskritinkielisiä mantroja, joilla on erikoismerkitys. Kun kääntyy julkiselta tieltä sivutielle ja saapuu portille, niin eteläpuolella on kunnianosoitus Kolmelle jalokivelle –  Buddhalle, Dharmalle ja Sanghalle – sekä Chenrezigin, myötätunnon bodhisattvan kuuden tavun mantra "om mani peme hung". Saman palkin sisäpuolella on Chenrezigin erityinen mantra nimeltään 'mantrojen kuningas', koska on ennustettu, että kuka sitten käveleekin sen alitse valaistuu joskus tulevaisuudessa.

Portin vasemmalla puolella, itää kohti, on buddha-mantra. Palkin sisäpuolella on Vajrapanin mantra. Hän on yksi korkeista bodhisattvoista, joka yhdistetään hyvien tekojen voimaan.

Portin vasemmalla puolella, länteen päin on Gurun Rinpochen eli Padmasambhavan mantra. Hän perusti buddhalaisuuden Tiibetiin. Tämän palkin sisällä on Manjushrin mantra. Hänkin on bodhisattva ja hänet yhdistetään erityisesti viisauteen.

Portin takana, pohjoista kohti olevassa palkissa on Sydänsutrasta tuttu tyhjyyden mantra. Palkin sisällä on Chenrezigin mantra uudemman kerran. Tämän palkin sisällä ovat myös sanskritinkieliset tavut, jotka ilmaisevat viiden arkkityyppisen buddhan nimet.

Katon alapuolella, sanskritinkielisten rukousten alla on erilaisia vertauskuvallisia maalauksia. Portinpylväiden huipulla on kuvat eläimistä, jotka ilmestyivät suuren mietiskelijän ja pyhimyksen, Milarepan, unessa ennustaen kagyu-perinteen tulevaisuutta. Pylväiden sisäsivuilla alaspäin mentäessä on muita kaiverrettuja eläinhahmoja, joiden tehtävänä on suojella dharmanharjoittajia kielteisiltä vaikutuksilta. Näemme valkoisen jakin, valkoisen haukan ja mustan skorpionin, jotka kaikki ovat myyttisen kuninkaan Nyenchen Tanglan erilaisia ilmenemismuotoja. Kuvattuna on myös korppi, Mahakalan symboli. Mahakala on karma kagyu -perinteen pääsuojelija tiibetinbbuddhalaisuudessa. "Suojelija" tarkoittaa valaistunutta energiaa, joka kääntää pois ja muuntaa esteet ja kielteiset olosuhteet. Karma kagyu -perinne on Samye Lingin hengellinen perinne. Pylväiden juurella on maalaukset neljästä suuresta kuninkaasta, jotka vartioivat neljää ilmansuuntaa ja puolustavat paikkaa negatiivisilta voimilta.

Portin vieressä on kaksi valkoista uurnaa, joissa poltetaan aromaattisten puiden (esimerkiksi katajan) oksista tehtyä tulta. Hyväntuoksuinen savu toivottaa vanhemmat lamat tervetulleiksi Samye Lingiin.

Vihreän Taran patsas   Tara on kaikista tiibetiläisistä naispuolisista meditaatiojumaluuksista rakastetuin. Hän edustaa pelottomuutta, nopeaa kykyä pelastaa olentoja vaaroilta ja kärsimyksistä. Kaunis legenda kertoo Taran syntyneen Chenrezigin kyynelistä. Suuri myötätuntoinen bodhisattva Chenrezig itki epätoivoissaan, koska hän ei voinut auttaa kaikkia olentoja pois kärsimyksestä. Hänen jalkoihinsa muodostui kyynelten järvi, ja sen keskelle syntyivät Valkoinen ja Vihreä Tara.

Uskomme, että heidän avullaan Chenrezigin toive auttaa kaikkia olentoja voi toteutua. Tara on myös bodhisattva − joku, joka on luvannut saavuttaa valaistumisen vapauttaakseen kaikki olennot – mutta hänen valansa on erityinen: hän tahtoo saavuttaa valaistumisen naispuolisessa kehossa ja hän jälleensyntyy aina naisena, kunnes vala on täytetty. Näin ollen Taran vala on luonut toivoa ja antanut inspiraatiota lukemattomille sukupolville naisia.

Vihreää Taraa pidetään voimakkaana apuna esteiden poistamiseksi. Nämä esteet voivat olla ulkoisia tai oman mielen sisäisiä, mitä tahansa, mikä saa meidät kärsimään tai estää onneamme. Ihmiset rukoilevat Taraa avuksi sekä maallisissa ongelmissa että henkisen tien eri vaiheissa.

Kuvissa hän näyttäytyy nopeana ja pelottomana kaikissa toimissaan – esimerkiksi hänen eteen päin ojennettu oikea jalkansa osoittaa hänen lähtövalmiuttaan heti tarvittaessa – ja usein hänet kuvataan nuorekkaana, leikkisänä ja dynaamisena. Taroista nimenomaan Vihreän Taran rooliin liittyy pelottomuus. Harjoitusta tehdään pelkojen poistamiseksi ja jotta voitettaisiin kaikenlainen kärsimys, mitä pelkoihin liittyy.

Vaikka Tara on nuorekas, häntä kutsutaan usein Äidiksi. Se johtuu siitä, että hänen myötätuntonsa on niin suuri, että jokainen olento on hänelle yhtä arvokas kuin oma lapsi. Edelleen häntä sanotaan kaikkien buddhien äidiksi. Silloin viitataan viisauteen: jotta valaistuminen voidaan saavuttaa, alkuperäinen viisaus täytyy täydellistää. Se synnyttää vapautumisen. Myötätuntoinen, peloton Tara on täydellisen viisauden ruumiillistuma.

Taran parantava puutarha on omistettu Taran 21 ilmestyskeholle. Siellä kasvatetaan sellaisia tiibetiläisiä villiyrttejä, jotka viihtyvät Etelä-Skotlannin ilmastossa. Taran 21 ilmestyskeholla on voima voittaa 21 erilaista ruumiillista ja psyykkistä sairautta. Siksi patsasta ympäröiviin lootuksenlehtien muotoisiin istutuspenkkeihin on kylvetty 21:n eri kasvilajin siemeniä. Patsas pyhitettiin 7.7.2007 aamulla klo 7.   Taran puutarha    

Nagarjunan patsas lammen keskellä

Nagarjunan patsas on pystytetty lammen keskelle Kagyu Samye Lingin luostarin puistoon. Se kuvaa mahyana-perinteen jatkuvuutta lännessä. Se on myös mahamudra-mietiskelyyn liittyvän näkemyksen symboli ja muistuttaa siitä, että bodhisattvan tie perustuu tuonpuoleiseen viisauteen. Samye Lingin perustaja, Akong Tulku Rinpoche toivoi, että patsas katsoisi länteen päin ja kuvaisi näin sitä, miten mahayana buddhalaisuus juurtuu länsimaissa.

Nagarjuna oli suuri mahayana-mestari, joka eli Intiassa ajanlaskumme ensimmäisen vuosisadan tiedoilla. Legendat kuvaavat hänen erikoista elämäänsä kertoen, että hän vieraili nagojen eli vedenhenkien maassa ja löysi sieltä Prajnaparamita-sutrat. Se on laaja filosofinen teoskokoelma tyhjyyden ja tuonpuoleisen viisauden opetuksista, jossa on 18 osaa. Sydänsutra on niistä yksi. Buddha oli antanut ne nagojen vartioitaviksi. Kun Nagarjuna opetti nagoille Buddhan osoittaman tien, he kiitollisina ryhtyivät hänen suojelijoikseen.

Kuningaskobra, joka nousee Nagarjunan selän takaa, on nagojen kuningas ja suojelee häntä sekä sateelta että auringonpaisteelta. Se muistuttaa vanhempaa tarinaa, missä Buddha harjoitti meditaatiota ja kun alkoi sataa, kuningaskobra nousi hänen taakseen suojellakseen häntä rajuilmalta.

Kaikkia käärmeitä ja kaloja pidetään nagojen vertauskuvina; Nagarjunakin on siis sijoitettu lammen keskelle, lammessa on kaloja ja patsasta suojelee kobra. Istuimena on käärmeen kierteelle kääriytynyt vartalo ja suojan tarjoaminen merkitsee, että nagat kunnioittavat Nagarjunaa ja tahtovat palvella häntä. Malja hänen oikealla puolellaan sisältää hänen munkkiuteensa liittyvät esineet. Historiankirjojen mukaan hän piti valansa täydellisesti ja pukeutuu täten täydelliseen munkin kaapuun. Käsien ele eli mudra on opettamisen mudra. Se viitaa siihen, että hän opettaa nagoille dharmaa. Hänen jalkansa bodhisattva-asennossa kuvaavat sitä, miten hän rakastaa ja pitää huolta kaikista olennoista.

Kun Nagarjuna palasi nagojen valtakunnasta, hän kirjoitti  kommentaarin Prajnaparamita-sutriin ja ilmaisi niiden ytimen viisiosaisessa kirjasarjassa. Lisäksi hän kirjoitti madhyamaka-filosofian (keskitien viisauden) opinkappaleet, Madhyamaka Carikan. Hän on Keskitien opin koulukunnan perustaja. Hän kirjoitti myös viisi teosta sravakayana opetuksista otsikolla ”Kirje ystävälle”, ja viisi lyhyttä Buddhan mieltä ylistävää rukousta.

Nagarjuna kirjoitti kuvaukset kahdeksasta erilaisesta stupasta ja niiden ylistykset. Hän oli matkustanut eri puolilla Intiaa tutkimassa Buddhan rakennuttamia stupia ja merkitsi muistiin niiden yksityiskohdat. Nämä stupat on rakennettu Samye Lingiin ja ne ovat siellä nähtävillä.

Nagarjuna teki kommentaarin Guhyasamaya tantraan ja kirjoitti lääketieteen perusteoksen; koko tiibetiläinen lääketiede perustuu siihen. Hän oli kemisti ja alkemisti ja valmisti kultaa myyntiin, kun Intiaa koetteli nälänhätä. Hän oli yksi Nalandan yliopiston perustajista ja yksi hänen pääopettajistaan oli Saraha, nuolentekijä siddha.

Nagarjuna syntyi Etelä-Intiassa, alueella jota nykyisin kutsutaan nimellä Unda Pradesh. Se on Madrasista pohjoiseen ja Orissasta etelään. Siellä Buddha opetti Kalachakra tantran ja nykyisinkin Nagarjunan luolat ovat olemassa. Tosin ne jäivät patoaltaan alle jokin aika sitten, mutta pyhäinjäännökset siirrettiin museoon. Siellä on myös yliopisto nimeltä Nagarjuna Conda.

Guru Rinpoche

Buddhalaisessa perinteessä Guru Rinpoche ("kallisarvoinen opettaja") nähdään siunauksen tai armon lähteenä siten, että hän välittää valaistunutta viisautta niille, jotka rukoilevat häntä uskolla ja hartaudella. Tiibetiläisille hän on Toinen Buddha, ja hänen opetuksillaan ja piilotetuilla kirjoituksillaan (termoilla) on ollut erittäin suuri merkitys tiibetinbuddhalaisuuden kehitykselle.   Guru Rinpoche istuu lootuksen kukan päällä lammen keskellä muistutuksena hänen ihmeenomaisesta syntymästään. Lammen ympärille on muovailtu savesta jalokivimukaelmia lahjoina Guru Rinpochelle. Siellä on myös erilaisten suojelevien eläinten kuvia. Pohjoisessa, stupaa kohti on kilpikonna. Lännen puolella on punainen lintu. Idässä on tiikeri ja etelässä, Guru Rinpochen patsaan takana on vaaleansininen metallinen lohikäärme. Nämä eläimet suojelevat neljää pääilmansuuntaa.   Lammen edessä on nuoren poikalapsen patsas, joka näyttää tyhjentävän vesimaljaa lampeen johtavaan kouruun. Se kuvaa tapahtumaa Buddhan aikaisemmista elämistä. Oli kova kuivuus ja lampi uhkasi kuivua. Kalat hyppelehtivät jo melkein kuivalla maalla. Pieni poika juoksi toiselle järvelle, jossa oli edelleen vettä, ja kantoi kärsivällisesti vettä sieltä kuivuvaan lampeen. Lopulta siinä oli tarpeeksi vettä kaloille, niin että ne säilyivät hengissä. Sellainen tarina kuvaa bodhisattvatoimintaa

Guru Rinpochen oikea käsi on eleessä, jolla lannistetaan olemassaolon harhanomainen luonto ja hallitaan sitä. Samassa kädessä Guru Rinpoche pitelee viisisakaraista rituaaliesinettä, vajraa, joka kuvaa taitavia keinoja. Jokainen sakara on yhden buddha-perheen vertauskuva. Vasemmassa kädessään Guru Rinpoche pitelee kallokuppia, jossa on pitkän iän antavaa pyhitettyä nestettä. Kupin yläpuolella on pitkän iän malja, joka symbolisoi Gurun kuolemattomuutta. Guru Rinpochen edessä lammesta ilmestyy naga nuoren merenneidon hahmossa. Hänen päästään kasvaa käärmeitä ja hän kumartaa Guru Rinpochelle.

Guru Rinpochen patsas sijaitsee Voiton stupan vieressä.	Lisätietoa Guru Rinpochesta

Voiton stupa

Stupassamme on erityinen pieni alttari, joka on omistettu kuolleitten muistamiselle ja jossa säilytetään heidän tuhkaansa. Kun ihmiset kuolevat, heidän arkkunsa asetetaan pyhäkön sisään pää viiden elementin mandalan yläpuolelle. Arkun yläpuolella katossa on  Dorje Sempan puhdistava mandala.

Munkit, nunnat ja maallikkoharjoittajat rukoilevat jatkuvasti kolme päivää ja kolme yötä pyytäen myötätunnon bodhisattvan, Chenrezigin siunausta ja luottaen poismenneen henkilön mielen Amitabhan, Rajattoman valon buddhan käsiin. He rukoilevat, että kuolleen mieli jälleensyntyisi Amitabhan buddhakentällä Dewachenissa, Autuuden puhtaassa maassa.

Kun kolme päivää on kulunut, ruumis krematoidaan ja tuhka asetetaan yhteen alttaria ympäröivistä kaapeista. Kerran vuodessa korkea lama johtaa erityisen seremonian, jossa tuhkat siunataan ja rukoillaan kaikkien niiden puolesta, jotka ovat kuolleet.

Stupan alttarilla on keskimmäisenä Buddha Amitabhan, Rajattoman valon Buddhan patsas Hänen oikealla puolellaan on Chenrezig, myötätunnon bodhisattva ja vasemmalla Vajrapani, suuren voiman bodhisattva. Amitabhan ympärillä on Lääkäribuddhan erilaisia ilmenemismuotoja.

Ylimmäisenä kattoa reunustavat 35 Buddhaa, jotka liittyvät siihen miten emotionaalisia esteitä puhdistetaan pois valaistuneen luontomme tieltä.

Stupan ikkunassa olevassa lasimaalauksessa on kalachakra-mandala, jonka tarkoituksena on rakentaa tasapainoa ja sopusointua.

Lisätietoa stupista Rokpa Finland ry:n ja Samye Lingin sivuilta.    

Rukousmyllyjen talo

Kun ihmiset kulkevat myötäpäivään stupan ympäri samalla rukoillen, polku vie heidät rukousmyllyjen talolle, missä he voivat pyörittää myllyjä ohi mennessään. Rukousmyllyt ovat rakennuksen etupuolella ja takaosassa on laatikoita vainajien tuhkalle.

Myllyjen sisällä on miljoonittain mantroja (lyhyitä rukouksia) rauhan ja lähimmäisenrakkauden puolesta. Ne on puhdistettu sahramivedellä ja siunattu erityisellä tavalla. Rukousmyllyjen pyöriessä mantrojen siunaus aktivoituu ja hyvä energia säteilee kaikkiin ilmansuuntiin.

Rukousliput       Rukouslippujen historia ulottuu aikaan ennen buddhalaisuutta, kun Tiibetissä vallitsi bön-uskonto. Bön-papit käyttivät kirkkaanvärisiä kangaslippuja parantamis-seremonioissaan. Jokainen väri vastasi yhtä pääelementtiä, ja kun liput laitettiin järjestykseen, se auttoi harmonisoimaan elementtejä niin ihmisissä kuin luonnossakin, ja luonnontuhoa aiheuttavat luonnonhenget saatiin rauhoittumaan.

Kun buddhalaisuus alkoi kukoistaa Tiibetissä, lippuihin ilmestyi mantroja ja buddhalaisia kuvioita. Alun perin ne maalattiin kankaalle käsin yksi kerrallaan, mutta 1400-luvulla otettiin käyttöön puusta kaiverretut painolaatat. Buddhalaiset mestarit suunnittelivat ne, ja käsityöläiset kaiversivat laatat ja kopioivat kuviot lippuihin. Useimmat perinteiset rukousliput tehdään nykyisin Nepalissa ja Intiassa tiibetiläisten pakolaisten työpajoissa, usein vielä perinteisten puisten painolaattojen avulla.

Lipuissa voi olla mantroja, rukouksia, avunpyyntöjä ja hyväenteisiä symboleja. Joskus niissä on otteita Buddhan saarnoista eli sutrista, toisinaan rukouksia jumaluuksille ja suojelijoille. Tuulihevonen on tavallisin symboli. Se kuvaa hyvää onnea ja

energioita nostattavaa voimaa, jonka myötä asioiden toivotaan sujuvan hyvin ja esteiden katoavan.

Viisi väriä tarkoittavat luonnossa olevia elementtejä: valkoinen avaruutta, sininen vettä, punainen tulta, vihreä ilmaa ja keltainen maata. Henkisellä tasolla nämä värit vastaavat viittä buddhaperhettä ja viittä viisautta. Tuulen puhallus on mielen luonnon vertauskuva. Rukousliput vievät rukouksia kaikille olennoille tuulessa lepattaessaan ja toimivat samalla käytännön muistuttajina dharmanharjoittajille, jotka liput nähdessään muistavat dharman arjen keskellä.

Rukouslippuja voi ostaa Samye Lingin verkkokaupasta.

Kahdeksan stupaa

Valaistumisen stupa

Kun Buddha 35-vuotiaana saavutti valaistumisen bodhipuun alla Bodhgayassa, maailman keskipisteessä, kuningas Bimbisara rakennutti stupan Rajgiriin. Tulkoon siitä palvomisen arvoinen, vapauttakoot se kenet tahansa, joka sen näkee, koskettaa sitä, kuulee siitä tai muistaa sen.

Dharman pyörän kääntämisen stupa

Buddha käänsi Dharman pyörää ensimmäisen kerran 35-vuotiaana Varanasin metsässä opettamalla Neljä jaloa totuutta. Hänen viisi erinomaista oppilastaan rakensivat silloin stupan. Tulkoon siitä palvomisen arvoinen, vapauttakoot se kenet tahansa, joka sen näkee, koskettaa sitä, kuulee siitä tai muistaa sen.

Suuri ihmeiden stupa

50-vuotiaana Buddha teki käsittämättömiä ihmeitä Sravastissa kuukalenterin ensimmäisen kuun viitenätoista ensimmäisenä päivänä ja voitti kielteiset voimat ja vääräuskoiset. Sen muistoksi licchavilaiset rakensivat Sravastiin stupan. Tulkoon siitä palvomisen arvoinen, vapauttakoot se kenet tahansa, joka sen näkee, koskettaa sitä, kuulee siitä tai muistaa sen.

Tushitan taivaasta laskeutumisen stupa

Kun Buddha oli 52-vuotias hän vietti kesäretriitin ajan Tushitan taivaassa ja opetti äitiään korvatakseen hänelle hänen ystävällisyytensä. Buddha laskeutui takaisin maan päälle intialaisessa Sarankasyan kaupungissa. Sen muistoksi paikalliset ihmiset rakensivat Vaishaliin stupan. Tulkoon siitä palvomisen arvoinen, vapauttakoot se kenet tahansa, joka sen näkee, koskettaa sitä, kuulee siitä tai muistaa sen.

Sanghan yhdistämisen stupa

Kun Buddha asui Rajaghassa Veluvanan bambulehdossa, hän yhdisti uudelleen sanghan, jonka Devadatta oli saanut riitaantumaan. Magadan asukkaat rakensivat silloin stupan Rajgiriin. Tulkoon siitä palvomisen arvoinen, vapauttakoot se kenet tahansa, joka sen näkee, koskettaa sitä, kuulee siitä tai muistaa sen.

Kaiken voittava stupa

Kun Buddha oli 80 vuoden ikäinen, hän ilmoitti Vaishalissa siirtyvänsä nirvanaan. Maallikko-oppilaansa Tsunan pyynnöstä hän kuitenkin pidensi elämäänsä kolmella kuukaudella. Taivaalliset olennot rakensivat stupan Vaishaliin. Tulkoon siitä palvomisen arvoinen, vapauttakoot se kenet tahansa, joka sen näkee, koskettaa sitä, kuulee siitä tai muistaa sen.

Parinirvana stupa

Kun Buddha viivytti nirvanaan siirtymistä Kushingarassa, malat rakensivat stupan. Tulkoon siitä palvomisen arvoinen, vapauttakoot se kenet tahansa, joka sen näkee, koskettaa sitä, kuulee siitä tai muistaa sen. 

Kynttilätalo
	Tiibetissä voilamppujen polttoaineena käytettiin alunperin kuumentamalla kirkastettua jakinvoita. Sellaisen arkisen aineksen käyttäminen valon tuojana nähtiin vertauskuvana sille, miten voimme muuttaa tavallisen, arkisen mielemme myötätuntoiseksi ja viisaaksi, niin että se kykenee valaistumaan.   Nykyisin voilamppujen sijaan käytetään kynttilöitä, mutta symboliikka on sama.

Samye Lingin kynttilätalo pyhitettiin vuonna 1999 uuden vuoden aattona. Se omistettiin ponnisteluille rauhan puolesta kautta maailman. Uutena vuotena 2002 Lama Yeshe Rinpoche sytytti ensimmäiset kynttilät rauhan ja hyväntahdon merkeissä ja häntä seurasivat sanghan jäsenet, maallikot ja vierailijat, kunnes kaikki 1008 kynttilää paloivat.

Yleensä voilamppuja ja kynttilöitä sytytetään rakkaiden muistoksi tai jonkin hyvän asian puolesta. Tri Akong Tulku Rinpoche ja Lama Yeshe Rinpoche toivovat, että näitä kynttilöitä sytyttäessämme muistaisimme läheistemme lisäksi myös kaikkia maailman olentoja ja omistaisimme jokaisen kynttilän maailman rauhalle. Lisätietoa Rokpa Finland ry:n sivuilla.

Perinteen mestareiden runoja:

Tiibetiläinen temppeli

Kolme kerrosta

Temppeli on kolmikerroksinen. Ylimmässä kerroksessa on Lääkäribuddhan alttari. Paikka ei ole yleensä avoinna, paitsi satunnaisilla ohjatuilla kiertokäynneillä. Kerran kuussa (tiibetiläisen kuukalenterin kahdeksantena päivänä) siellä lausutaan rukouksia Lääkäribuddhalle.

Keskimmäinen kerros on myös suljettu yleisöltä, siellä on alttarihuone ja vierailevien korkeiden lamojen majoitustilat. Pohjakerroksessa on suuri temppelihalli, joka voidaan jakaa kolmeen osaan sermeillä. Ensimmäisessä osassa on alttari ja kahta muuta käytetään viikonloppuisin kurssien kokoontumispaikkoina. Suuria tilaisuuksia varten koko halli avataan yhdeksi tilaksi. 

Temppeliparveke ja katto

Korkeinta kerrosta reunustaa kolmella sivulla parveke. Keskellä parvekkeen etuseinää, sisäänkäynnin yläpuolella on suuri kahdeksanpuolainen kullanvärinen dharman pyörä. Se kuvaa pyörää, jonka Brahma lahjoitti Buddhalle, jotta tämä opettaisi dharmaa valaistuttuaan.

Pyörä ja kauriit sen kummallakin puolella edustavat dharman pyörän ensimmäistä kääntöä eli aikaa, jolloin Buddha opetti Neljä jaloa totuutta ensimmäisen kerran. Kauriit ilmestyivät lehdosta ja istuutuivat Buddhan kummallekin puolelle opetuksia kuulemaan. Ne osoittivat, että opetukset ovat tärkeitä muillekin olennoille kuin ihmisille. Kultaisen katon neljässä nurkassa on chusin-vesieläinten päät, joiden tehtävänä on tasapainottaa vesielementtiä.

Ulkoseinämät

Temppeliä kiertävässä muurissa on kalachakra-symbolit.  Ne ovat Guru Rinpochen sinetti, hänen joka toi budhalaisuuden Tiibetiin. Symbolit auttavat myös luomaan sopusointuista ympäristöä. Muurissa on myös sanskritinkieliset kirjaimia, joista muodostuu menneitten Buddhien nimet.

Temppelin ulkopuolella olevissa pylväissä on kuvattuna neljä eläintä: garuda (suuri myyttinen linnunkaltainen hahmo), tiikeri, lumileijona ja korppikotka. Niiden hahmot ilmestyivät kuuluisalle erakkojoogille, Milarepalle unessa, kertoen tulevista suurista kagyu-opettajista. Samat kuvat on maalattu thangkaan (uskonnolliseen maalaukseen), joka on esillä temppelissä.

Temppelipuutarha.

Temppelihalli
	Tiibetiksi temppelihallia kutsutaan nimellä lhakang, mikä tarkoittaa "Jumalan palatsia". Se viittaa siihen, että siellä säilytetään valaistuneita olentoja edustavia kuvia.   Buddhalaisella alttarilla tarvitaan ainakin kolmea asiaa, ja ne kaikki löytyvät Samye Lingin temppelistä:

1. Historiallisen Buddhan pyhäinjäännöksiä tai kuvia. Ne eivät ole palvomista varten, mutta patsaat, pyhäinjäännökset ja kuvat antavat meille inspiraatiota ja esimerkin siitä, mitä voimme saavuttaa Buddhan opetuksia seuraamalla. Ne ovat myös tukena, kun kehitämme kunnioitusta opetuksia kohtaan ja omistaudumme opiskelulle.

2. Dharman eli opetusten edustajia. Historiallisen Buddhan elinaikana hänestä ei tehty kuvia, eikä hänen opetuksiaan kirjoitettu muistiin. Kaksi hänen pääoppilastaan osasi opetukset ulkoa ja he kirjoittivat ne myöhemmin paperille. Näitä kirjoituksia kutsutaan nimellä Kanjur. Myöhemmin valaistuneet oppineet tekivät kommentaareja näihin opetuksiin, ja tätä kirjakokoelmaa kutsutaan nimellä Tenjur. Buddhalaisena kaanonina nämä kaksi on asetettu temppelihallin kummallekin seinustalle punaisiin ja kultaisiin kankaisiin käärittyinä. Kultakankaaseen käärityt tekstit ovat Tenjur ja punaiseen kankaaseen käärityt Kanjur.

3. Sanghan, eli buddhalaisten opetusten seuraajien edustajia. Temppelihallissa sanghaa edustavat tuhat Buddhapatsasta etuseinällä sekä kagyu-linjan mestareiden patsaat. Tuhat Buddhaa kuvaa kaikkia niitä Buddhia, jotka ilmestyvät tämän kosmisen ajanjakson aikana, ja jokaisen sisällä on kallisarvoinen pyhäinjäännös.

Pääalttarin Buddhapatsas

Pääalttarin Buddhapatsasta ei tehty Samye Lingissä, vaan se tuotiin Intiasta. Patsaan sisällä on "elämänpuu", joka kuvaa sisäistä henkistä voimaa. Patsaan sisällä on myös pyhäinjäännöksiä, kuivattuja kukkia ja kallisarvoisia jalokiviä. Tämä patsas on erityisen arvokas siksi, että sen sisällä on sekä Buddhan että Guru Rinpochen pyhäinjäännöksiä. Ne sijaitsevat Buddhapatsaan otsassa olevan timantin takana. Uskotaan, että kuka sitten katsookin tätä patsasta, löytää mielenrauhan ja heidän karmansa puhdistuu.

Keskellä olevan patsaan kummallakin puolella seisovat Buddhan kaksi pääoppilasta, arhatit Shariputra ja Amogollana. Patsaan ympärille on kuvattu Buddhan kaksitoista tekoa, ne ovat hänen elämänsä päätapahtumia. Lohikäärmeet symbolisoivat bodhisattvoja, jotka lahjoittavat Buddhalle toiveet täyttäviä jalokiviä.

Uskonnolliset maalaukset

Gampopa istuu Gampo-vuoren juurella mietiskelyhattu päässään oppilaiden ympäröimänä. Häntä innoittaa Bodhisattva Maitreya, tulevaisuuden Buddha, joka istuu tuolilla. Alanurkassa on dharmansuojelija ja takana Gampopan perustama suuri luostari. Maalaukset toimivat visualisaation tukena ja ne myös välittivät tietoa kansalle, jonka lukutaito oli puutteellinen. Mm. tämä thangka on Samye Lingin temppelissä.

Pääalttarin kummallakin seinällä on thangkoja eli uskonnollisia maalauksia. Thangka-perinne alkoi Intiassa noin 500 vuotta Buddhan kuoleman jälkeen ja se jatkui Tiibetissä. Alttaria kohti katsottaessa oikealla seinällä ovat neljän pääilmansuunnan suojelijat. Niiden välissä on kolmionmuotoista Mahakala-mandalaa kuvaava thangka. Mahakala on suojelija, ja tämä thangka on yleensä peitetty silkkikankaalla. Se otetaan esiin vain erityisten seremonioiden aikana.

Vasemmalla seinällä lähimpänä alttaria on kuva Milarepasta, kuuluisasta pyhimysjoogista. Tämän thangkan vieressä on Dorje Chang (sanskritiksi Vajradhara), ikuinen buddha, joka kuvataan taivaansinisenä. Valaistunut mieli on avara kuin taivas. Sen vieressä on kuva Marpasta, tiibetinbuddhalaisen kagyu-perinteen perustajasta, joka oli Milarepan opettaja. Gampopa puolestaan oli Milarepan oppilas. Hän perusti suuren luostarin Gampo-vuorelle ja opetti ensimmäistä Karmapaa.

Muut patsaat

Alttarin etuseinällä korkealla yhdessä rivissä on kuusitoista Karmapa-patsasta, jotka kuvaavat karma kagyu-perinteen johtaajan jälleensyntymiä. Jokaisen patsaan sisällä on pyhäinjäännöksiä, kuten kyseessä olevan Karmapan puvun palasia, kynnen palasia tai hiuksia. Neliskulmaisissa lokeroissa keskellä olevan Buddhapatsaan ympärillä ovat pienempikokoiset patsaat, jotka kuvaavat perinteen pääasiallisia haltijoita. He ovat vasemmalta oikealle Dorje Chang, Tilopa, Naropa, Marpa, Milarepa ja Gampopa.

Erityinen mandala-alttari

Mandala-alttari sijaitsee temppelihallin etuosassa vasemmalla. Sitä käytetään eri jumaluuksien visualisaatioharjoitusten aikana (mm. Vihreä Tara, Guru Rinpoche ja Mahakala). Keskusta kiertävät reunukset kolmella tasolla. Korkeimmalla tasolla on mietiskelyjumaluuksien värillisiä viirejä. [Tiibetinbuddhalaiset mietiskelyjumaluudet eivät ole ulkoisia jumalia vaan ennemminkin valaistuneen mielen ominaisuuksien erilaisia ilmaisuja.]   Keskimmäisellä tasolla on jumaluuden kuva ja alimmalla tasolla on erilaisia lahjoja, joiden tärkeänä tehtävänä on puhdistaa pois kielteisiä taipumuksiamme ja kehittää myönteisiä ominaisuuksiamme.

Veden lahja

Aikaisin aamulla luostarivihityt tai maallikkoharjoittajat täyttävät tuhat pientä vesikulhoa, jotka asetetaan alttarin marmoriselle reunukselle. Ne ovat lahjoja temppelin pääalttarilla olevalle tuhannelle Buddhalle. Vesi kuvaa puhtautta ja sen lahjoittamisen taustalla on tarkkaavaisuuden harjoittaminen, avoimuuden ja anteliaisuuden kehittäminen ja takertuvan kiintymyksen voittaminen. Iltapäivisin maljat tyhjennetään ja kuivataan seuraavaa päivää varten.

Rukousmyllyt

Temppelihallissa on kummallakin pitkällä sivustalla jatkuvasti pyöriviä rukousmyllyjä. Niiden tarkoituksena on luoda hyvää energiaa ja säteillä sitä joka suuntaan sekä kylvää sillä tavalla rauhan ja myötätunnon siemeniä kaikkialle.

Silkkipainokuviot

Temppelin sisäkatossa vaihtelee kiinalaistyylinen lohikäärme- ja feeniksmalli ruutukuviona. Feeniks tasapainottaa miespuolista ja naispuolista energiaa. Tiibetissä lohikäärmeet ovat arvostettuja, koska ajatellaan, että niillä on taikavoimia ja parantavia kykyjä. Kumpaakin eläintä pidetään pitkän iän tuojana. Välikaton parruihin kirjoitetut sanskritinkieliset kirjaimet ovat menneitten Buddhien nimiä ja myös puhdistavia mantroja, jotka siunaavat niiden alitse kulkevia.   

Temppelin laajennusvaihe

	Temppelin ensimmäinen laajennusosa valmistui vuonna 2001. Alakerrassa on ruokasali, keittiö ja työtilat terapiakursseja varten. Yläkerrassa on munkkien asuintilat, apotin toimisto ja vastaanottohuone.   Uusi ruokasali on avara ja värikäs ja se tarjoaa kaivattua lisätilaa asukkaille ja vieraille. Salin seinällä on thangkamaalauksia, joissa kuvataan Buddhan elämää.   Päivävieraatkin ovat tervetulleita osallistumaan aterioille, mutta toivomme vieraiden ilmoittavan tulosta etukäteen soittamalla Samye Lingin toimistoon, puh. +44 13873 73232 (extension 222) tai sähköpostitse reception@samyeling.org.

Nyt rakennetaan vastakkaista siipeä. Sinne tulee mm. nunnien asuintiloja yläkertaan sekä kirjasto ja opintosali alakertaan.

Mahakalan talo

Temppelin takana on kivinen talo, jonka sisällä on erityisen dharmansuojelijan alttari. Siellä lausutaan jatkuvasti rukouksia, jotta esteet buddhalaisten opetuksen edestä poistuisivat.   Tällaisia dharmansuojelijoiden alttareita on Tiibetissä suurten temppeleiden läheisyydessä. Pyydämme että vierailijat eivät lähestyisi tätä taloa eivätkä koputtaisi ovelle, koska siellä on nunna pysyvällä retriitillä.

Njungne-harjoitus   Njungne on tuhatkätiselle Chenrezigille suunnattu paastoharjoitus, jota tehdään Samye Lingissä erityisesti talvella, tiibetiläisen uudenvuoden aikaan. Harjoituksen aikana keskitytään pitämään hyvään käytökseen liittyvät sojong-valat, jotka ovat luostarivalojen perustana. Sillon erityisesti vältetään elävien olentojen tappamista, ei käytetä huumaavia aineita ja pysytään selibaatissa.   Harjoituksessa visualisoidaan tuhatkätinen Chenrezig. Se on voimakas puhdistava riitti. Legendan mukaan Chenrezig, suuri myötätunnon bodhisattva syntyi Buddha Amitabhan oikeasta silmästä säteilleestä valkoisesta valonsäteestä.

Rajattoman valon Buddhan, Buddha Amitabhan edessä Chenrezig otti valan ja lupasi olla valaistumatta kunnes hän on vapauttanut kaikki olennot samsarasta, ehdollisen olemassaolon kiertokulusta. Hän vannoi: "Särkyköön ruumiini tuhansiksi sirpaleiksi jos rikon lupaukseni."

Chenrezig työskenteli monen universumin olemassaolon ajan ja vapautti olentoja kärsimyksestä. Eräänä päivänä hän nousi maailmankaikkeuden korkeimmalle vuorelle, Meru-vuorelle, ja katsoi alas nähdäkseen työnsä tulokset. Pettymyksekseen hän huomasi, että samsarassa oli edelleen loputtoman paljon olentoja. Surullisena hän päätteli, että bodhisattvan työ oli merkityksetöntä ja päätti jäädä nirvanaan lepäämään. Se rikkoi hänen valansa ja niin hänen ruumiinsa hajosi tuhansiksi sirpaleiksi. Amitabha katsoi luomustaan myötätunnolla ja kokosi palaset armeliaasti yhteen. Tällä kertaa Chenrezig kuitenkin sai yhdettoista kasvot ja tuhat kättä. Jokaisessa kämmenessä oli silmä, joten hän näki joka puolelle. Entistä voimakkaampana Chenrezig voi nyt vastata olentojen rukouksiin ja auttaa heitä. Hän otti bodhisattvavalan uudelleen, entistä päättäväisemmin.

Toivomuspuu

Kun astuu ulos Samye Lingin vanhimman rakennuksen, Johnstone Housen ovesta, edessä on rauhan puutarha ja toivomuspuu, jonka oksiin on sidottu värikkäitä kangassuikaleita.   On sekä skotlantilainen että tiibetiläinen tapa esittää jokin toive ja sitoa samalla värikäs nauha puunoksaan.   Samalla kun kangas haalistuu elementit kuljettavat toivetta ja lopulta siitä toivon mukaan tulee totta. Vierailijat voivat poimia puun alle asetetusta säiliöstä nauhan, pudottaa kolikon lahjoituksena laatikkoon ja sitoa nauhan puuhun.

Puhtaan maan retriittikeskus
	Eskin laaksoa reunustavalla kukkulanharjanteella, lyhyen kävelymatkan päässä Samye Lingin pääkeskuksesta on retriittejä varten rakennettu Puhtaan maan keskus, jossa on ihanteellisen rauhalliset olosuhteet mietiskelyä ja dharmanharjoitusta varten.

Täällä pidetään läpi vuoden kahdeksan päivän mittaisia retriittejä, joiden aikana osanottajat ehtivät irtautua arjen kiireistä.    Retriittejä johtavat kokeneet opettajat, jotka vetävät mietiskelykursseja säännöllisesti Samye Lingissä ja sen jäsenkeskuksissa ympäri maailmaa. He ovat vastaanottaneet opetuksia tiibetinbuddhalaisen kagyu-perinteen korkeimmilta opettajilta.   Kahdeksan päivän mittainen retriitti täysihoitoineen maksaa £362. Ellei muuta ole mainittu, retriitti alkaa lauantai-iltana illallisella klo 18. Johdantoluento pidetään klo 19.30 ja retriitti päättyy sunnuntaina lounaan jälkeen.
		Majoitus on yhden hengen huoneissa ja hinta sisältää lakanat ja pyyhkeet. Ruoka on tasokasta kasvisruokaa, mutta erikoisruokavalioita ei ikävä kyllä voida tarjota. Mukaan kannattaa ottaa sisätossut, koska ulkokenkiä ei saa käyttää sisätiloissa.

	Valkoisen Taran patsas     Valkoisessa Tarassa ruumiillistuu puhtaan mielen parantava voima.  Legenda kertoo, miten hän ilmestyi Vihreän Taran tavoin Suuren Myötätuntoisen, Chenrezigin kyynelistä, kun tämä katsoi alas maailmaan ja näki sen sekasorron ja kärsimyksen.   Sisäisesti Valkoinen Tara on absoluuttista parantavaa viisautta.
Lama Thubten Kunsal

Lama Thubten Kunsal tuli Samye Lingiin omasta Tashi Gonsar Gong -luostaristaan Dergestä, Itä-Tiibetistä. Hän on opiskellut 15-vuotiaasta lähtien mm. Palpungissa Tiibetin kuuluisimpien uskonnollisen taiteen tekijöiden alaisuudessa piirtämistä, maalausta ja patsaiden tekoa yhteensä 20 vuotta. Hän on tehnyt Samye Lingiin mitä kauneimmat Amitabhan, Vajrapanin ja Chenrezigin patsaat. Kaikki kolme ovat ihmisen kokoa suurempia ja ne on sijoitettu suuren stupan alttarille. Hän on myös tehnyt upean Guru Rinpochen patsaan, joka istuu lootusistuimella siunausten lähteen keskellä stupan edustalla.

On melkein uskomatonta miten vaivattomasti ja nopeasti hän tekee tarkkaa työtä. Lama Thubten on muovaillut myös Nagarjunan patsaan. Uudessa pyhäkössä on hänen tekemänsä 1000-kätinen Chenrezig sekä Guru Rinpochen ja 16. Karmapan patsas ja yrttitarhassa viisi metriä korkea Vihreän Taran patsas.

Kuvat ja teksti ©Rokpa Trust

Samye Lingin historiaa

Visual Guide of Samye Ling

Kotisivu