Samye Vapautuksen portti
Portti on muotoiltu perinteisen tiibetiläisluostarin portin tyyliin. Rakenteissa toistuu sama kuvio, joka löytyy rauhan mandalan mittaamattomasta palatsista. Mandala itsessään on maalattu portin sisäkattoon. Ulkopuolelta porttia kattavat kuparilevyt, joiden nurkissa on jalokivi-symbolit ja harjalla on dharman pyörä ja kaksi kaurista. Pyörä ja kauriit sen kummallakin puolella edustavat dharman pyörän ensimmäistä kääntöä, se tarkoittaa aikaa, jolloin Buddha opetti Neljä jaloa totuutta ensimmäisen kerran. Hän antoi opetukset Kauriiden lehdossa Sarnathissa viidelle askeetille, jotka olivat aiemmin harjoittaneet äärimmäisiä kieltäymysharjoituksia hänen kanssaan. Kun hän alkoi opettaa, kaksi kaurista ilmestyi metsästä ja istuutui hänen kummallekin puolelleen. Siksi Buddhan opetusten vertauskuvksi on otettu kahden kauriin reunustama pyörä.
Portin pylväiden päässä, katon alla on vaakasuora palkki, johon on kirjoitettu useita sanskritinkielisiä mantroja, joilla on erikoismerkitys. Kun kääntyy julkiselta tieltä sivutielle ja saapuu portille, niin eteläpuolella on kunnianosoitus Kolmelle jalokivelle – Buddhalle, Dharmalle ja Sanghalle – sekä Chenrezigin, myötätunnon bodhisattvan kuuden tavun mantra "om mani peme hung". Saman palkin sisäpuolella on Chenrezigin erityinen mantra nimeltään 'mantrojen kuningas', koska on ennustettu, että kuka sitten käveleekin sen alitse valaistuu joskus tulevaisuudessa.
Vihreän Taran patsas
Tara on kaikista tiibetiläisistä naispuolisista meditaatiojumaluuksista rakastetuin. Hän edustaa pelottomuutta, nopeaa kykyä pelastaa olentoja vaaroilta ja kärsimyksistä. Kaunis legenda kertoo Taran syntyneen Chenrezigin kyynelistä. Suuri myötätuntoinen bodhisattva Chenrezig itki epätoivoissaan, koska hän ei voinut auttaa kaikkia olentoja pois kärsimyksestä. Hänen jalkoihinsa muodostui kyynelten järvi, ja sen keskelle syntyivät Valkoinen ja Vihreä Tara.
Uskomme, että heidän avullaan Chenrezigin toive auttaa kaikkia olentoja voi toteutua. Tara on myös bodhisattva − joku, joka on luvannut saavuttaa valaistumisen vapauttaakseen kaikki olennot – mutta hänen valansa on erityinen: hän tahtoo saavuttaa valaistumisen naispuolisessa kehossa ja hän jälleensyntyy aina naisena, kunnes vala on täytetty. Näin ollen Taran vala on luonut toivoa ja antanut inspiratiota lukemattomille sukupolville naisia.
Vihreää Taraa pidetään voimakkaana apuna esteiden poistamiseksi. Nämä esteet voivat olla ulkoisia tai oman mielen sisäisiä, mitä tahansa, mikä saa meidät kärsimään tai estää onneamme. Ihmiset rukoilevat Taraa avuksi sekä maallisissa ongelmissa että henkisen tien eri vaiheissa.
Kuvissa hän näyttäytyy nopeana ja pelottomana kaikissa toimissaan – esimerkiksi hänen eteen päin ojennettu oikea jalkansa osoittaa hänen lähtövalmiuttaan heti tarvittaessa – ja usein hänet kuvataan nuorekkaana, leikkisänä ja dynaamisena. Taroista nimenomaan Vihreän Taran rooliin liittyy pelottomuus. Harjoitusta tehdään pelkojen poistamiseksi ja jotta voitettaisiin kaikenlainen kärsimys, mitä pelkoihin liittyy.
Vaikka Tara on nuorekas, häntä kutsutaan usein Äidiksi. Se johtuu siitä, että hänen myötätuntonsa on niin suuri, että jokainen olento on hänelle yhtä arvokas kuin oma lapsi. Edelleen häntä sanotaan kaikkien buddhien äidiksi. Silloin viitataan viisauteen: jotta valaistuminen voidaan saavuttaa, alkuperäinen viisaus täytyy täydellistää. Se synnyttää vapautumisen. Myötätuntoinen, peloton Tara on täydellisen viisauden ruumiillistuma.
Nagarjunan partsas lammen keskellä
Nagarjunan patsas on pystytetty lammen keskelle Kagyu Samye Lingin luostarin puistoon. Se kuvaa mahyana-perinteen jatkuvuutta lännessä. Se on myös mahamudra-mietiskelyyn liittyvän näkemyksen symboli ja muistuttaa siitä, että bodhisattvan tie perustuu tuonpuoleiseen viisauteen. Samye Lingin perustaja, Akong Tulku Rinpoche toivoi, että patsas katsoisi länteen päin ja kuvaisi näin sitä, miten mahayana buddhalaisuus juurtuu länsimaissa.
Nagarjuna oli suuri mahayana-mestari, joka eli Intiassa ajanlaskumme ensimmäisen vuosisadan tiedoilla. Legendat kuvaavat hänen erikoista elämäänsä kertoen, että hän vieraili nagojen eli vedenhenkien maassa ja löysi sieltä Prajnaparamita-sutrat. Se on laaja filosofinen teoskokoelma tyhjyyden ja tuonpuoleisen viisauden opetuksista, jossa on 18 osaa. Sydänsutra on niistä yksi. Buddha oli antanut ne nagojen vartioitaviksi. Kun Nagarjuna opetti nagoille Buddhan osoittaman tien, he kiitollisina ryhtyivät hänen suojelijoikseen.
Kuningaskobra, joka nousee Nagarjunan selän takaa on nagojen kuningas ja suojelee häntä sekä sateelta että auringonpaisteelta. Se muistuttaa vanhempaa tarinaa, missä Buddha harjoitti meditaatiota ja kun alkoi sataa, kuningaskobra nousi hänen taakseen suojellakseen häntä rajuilmalta.
Kaikkia käärmeitä ja kaloja pidetään nagojen vertauskuvina; Nagarjunakin on siis sijoitettu lammen keskelle, lammessa on kaloja ja patsasta suojelee kobra. Istuimena on käärmeen kierteelle kääriytynyt vartalo ja suojan tarjoaminen merkitsee, että nagat kunnioittavat Nagarjunaa ja tahtovat palvella häntä. Malja hänen oikealla puolellaan sisältää hänen munkkiuteensa liittyvät esineet. Historiankirjojen mukaan hän piti valansa täydellisesti ja pukeutuu täten täydelliseen munkin kaapuun. Käsien ele eli mudra on opettamisen mudra. Se viitaa siihen, että hän opettaa nagoille dharmaa. Hänen jalkansa bodhisattva-asennossa kuvaavat sitä, miten hän rakastaa ja pitää huolta kaikista olennoista.
Nagarjuna kirjoitti kuvaukset kahdeksasta erilaisesta stupasta ja niiden ylistykset. Hän oli matkustanut eri puolilla Intiaa tutkimassa Buddhan rakennuttamia stupia ja merkitsi muistiin niiden yksityiskohdat. Nämä stupat on rakennettu Samye Lingiin ja ne ovat siellä nähtävillä. Nagarjuna teki kommentaarin Guhyasamaya tantraan ja kirjoitti lääketieteen perusteoksen; koko tiibetiläinen lääketiede perustuu siihen. Hän oli kemisti ja alkemisti ja valmisti kultaa myyntiin, kun Intiaa koetteli nälänhätä. Hän oli yksi Nalandan yliopiston perustajista ja yksi hänen pääopettajistaan oli Saraha, nuolentekijä siddha. Nagarjuna syntyi Etelä-Intiassa, alueella jota nykyisin kutsutaan nimellä Unda Pradesh. Se on Madrasista pohjoiseen ja Orissasta etelään. Siellä Buddha opetti Kalachakra tantran ja nykyisinkin Nagarjunan luolat ovat olemassa. Tosin ne jäivät patoaltaan alle jokin aika sitten, mutta pyhäinjäännökset siirrettiin museoon. Siellä on myös yliopisto nimeltä Nagarjuna Conda.
Guru Rinpoche
Buddhalaisessa perinteessä Guru Rinpoche ("kallisarvoinen opettaja") nähdään siunauksen tai armon lähteenä siten, että hän välittää valaistunutta viisautta niille, jotka rukoilevat häntä uskolla ja hartaudella. Tiibetiläisille hän on Toinen Buddha, ja hänen opetuksillaan ja piilotetuilla kirjoituksillaan (termoilla) on ollut erittäin suuri merkitys tiibetinbuddhalaisuuden kehitykselle. Guru Rinpoche istuu lootuksen kukan päällä lammen keskellä muistutuksena hänen ihmeenomaisesta syntymästään. Lammen ympärille on muovailtu savesta jalokivimukaelmia lahjoina Guru Rinpochelle. Siellä on myös erilaisten suojelevien eläinten kuvia. Pohjoisessa, stupaa kohti on kilpikonna. Lännen puolella on punainen lintu. Idässä on tiikeri ja etelässä, Guru Rinpochen patsaan takana on vaaleansininen metallinen lohikäärme. Nämä eläimet suojelevat neljää pääilmansuuntaa. Lammen edessä on nuoren poikalapsen patsas, joka näyttää tyhjentävän vesimaljaa lampeen johtavaan kouruun. Se kuvaa tapahtumaa Buddhan aikaisemmista elämistä. Oli kova kuivuus ja lampi uhkasi kuivua. Kalat hyppelehtivät jo melkein kuivalla maalla. Pieni poika juoksi toiselle järvelle, jossa oli edelleen vettä, ja kantoi kärsivällisesti vettä sieltä kuivuvaan lampeen. Lopulta siinä oli tarpeeksi vettä kaloille, niin että ne säilyivät hengissä. Sellainen tarina kuvaa bodhisattvatoimintaa.
Guru Rinpochen oikea käsi on eleessä, jolla lannistetaan olemassaolon harhanomainen luonto ja hallitaan sitä. Samassa kädessä Guru Rinpoche pitelee viisisakaraista rituaaliesinettä, vajraa, joka kuvaa taitavia keinoja. Jokainen sakara on yhden buddha-perheen vertauskuva. Vasemmassa kädessään Guru Rinpoche pitelee kallokuppia, jossa on pitkän iän antavaa pyhitettyä nestettä. Kupin yläpuolella on pitkän iän malja, joka symbolisoi Gurun kuolemattomuuta. Guru Rinpochen edessä lammesta ilmestyy naga nuoren merenneidon hahmossa. Hänen päästään kasvaa käärmeitä ja hän kumartaa Guru Rinpochelle.
Stupassamme on erityinen pieni alttari, joka on omistettu kuolleitten muistamiselle ja jossa säilytetään heidän tuhkaansa. Kun ihmiset kuolevat, heidän arkkunsa asetetaan pyhäkön sisään pää viiden elementin mandalan yläpuolelle. Arkun yläpuolella katossa on Dorje Sempan puhdistava mandala.
Munkit, nunnat ja maallikkoharjoittajat rukoilevat jatkuvasti kolme päivää ja kolme yötä pyytäen myötätunnon bodhisattvan, Chenrezigin siunausta ja luottaen poismenneen henkilön mielen Amitabhan, Rajattoman valon buddhan käsiin. He rukoilevat, että kuolleen mieli jälleensyntyisi Amitabhan buddhakentällä Dewachenissa, Autuuden puhtaassa maassa.
Kun kolme päivää on kulunut, ruumis krematoidaan ja tuhka asetetaan yhteen alttaria ympäröivistä kaapeista. Kerran vuodessa korkea lama johtaa erityisen seremonian, jossa tuhkat siunataan ja rukoillaan kaikkien niiden puolesta, jotka ovat kuolleet.
Stupan alttarilla on keskimmäisenä Buddha Amitabhan, Rajattoman valon Buddhan patsas Hänen oikealla puolellaan on Chenrezig, myötätunnon bodhisattva ja vasemmalla Vajrapani, suuren voiman bodhisattva. Amitabhan ympärillä on Lääkäribuddhan erilaisia ilmenemismuotoja.
Ylimmäisenä kattoa reunustavat 35 Buddhaa, jotka liittyvät siihen miten emotionaalisia esteitä puhdistetaan pois valaistuneen luontomme tieltä.
Stupan ikkunassa olevassa lasimaalauksessa on kalachakra-mandala, jonka tarkoituksena on rakentaa tasapainoa ja sopusointua:
Lisätietoa stupista Rokpa Finland ry:n ja Samye Lingin sivuilta.
Rukousmyllyjen talo
Kun ihmiset kulkevat myötäpäivään stupan ympäri samalla rukoillen, polku vie heidät rukousmyllyjen talolle, missä he voivat pyörittää myllyjä ohi mennessään. Rukousmyllyt ovat rakennuksen etupuolella ja takaosassa on laatikoita vainajien tuhkalle.
Myllyjen sisällä on miljoonittain mantroja (lyhyitä rukouksia) rauhan ja lähimmäisenrakkauden puolesta. Ne on puhdistettu sahramivedellä ja siunattu erityisellä tavalla. Rukousmyllyjen pyöriessä mantrojen siunaus aktivoituu ja hyvä energia säteilee kaikkiin ilmansuuntiin.
Rukousliput
Rukouslippujen historia ulottuu aikaan ennen buddhalaisuutta, kun Tiibetissä vallitsi bön-uskonto. Bön-papit käyttivät kirkkaanvärisiä kangaslippuja parantamisseremoinioissaan.
Jokainen väri vastasi yhtä pääelementtiä, ja kun liput laitettiin järjestykseen, se auttoi harmonisoimaan elementtejä niin ihmisissä kuin luonnossakin, ja luonnontuhoa aiheuttavat luonnonhenget saatiin rauhoittumaan.
Kun buddhalaisuus alkoi kukoistaa Tiibetissä, lippuihin ilmestyi mantroja ja buddhalaisia kuvioita. Alun perin ne maalattiin kankaalle käsin yksi kerrallaan, mutta 1400-luvulla otettiin käyttöön puusta kaiverretut painolaatat. Buddhalaiset mestarit suunnittelivat ne, ja käsityöläiset kaiversivat laatat ja kopioivat kuviot lippuihin. Useimmat perinteiset rukousliput tehdään nykyisin Nepalissa ja Intiassa tiibetiläisten pakolaisten työpajoissa, usein vielä perinteisten puisten painolaattojen avulla.
Lipuissa voi olla mantroja, rukouksia, avunpyyntöjä ja hyväenteisiä symboleja. Joskus niissä on otteita Buddhan saarnoista eli sutrista, toisinaan rukouksia jumaluuksille ja suojelijoille. Tuulihevonen on tavallisin symboli. Se kuvaa hyvää onnea ja energioita nostattavaa voimaa, jonka myötä asioiden toivotaan sujuvan hyvin ja esteiden katoavan.
Rukouslippuja voi ostaa Samye Lingin on-line shopista.
Lisätietoa
rukouslipuista
Kahdeksan stupaa
Valaistumisen stupa Kun Buddha 35-vuotiaana saavutti valaistumisen bodhipuun alla Bodhgayassa, maailman keskipisteessä, kuningas Bimbisara rakennutti stupan Rajgiriin. Tulkoon siitä palvomisen arvoinen, vapauttakoot se kenet tahansa, joka sen näkee, koskettaa sitä, kuulee siitä tai muistaa sen.
Dharman pyörän kääntämisen stupa Buddha käänsi Dharman pyörää ensimmäisen kerran 35-vuotiaana Varanasin metsässä opettamalla Neljä jaloa totuutta. Hänen viisi erinomaista oppilastaan rakensivat silloin stupan. Tulkoon siitä palvomisen arvoinen, vapauttakoot se kenet tahansa, joka sen näkee, koskettaa sitä, kuulee siitä tai muistaa sen.
Suuri ihmeiden stupa 50-vuotiaana Buddha teki käsittämättömiä ihmeitä Sravastissa kuukalenterin ensimmäisen kuun viitenätoista ensimmäisenä päivänä ja voitti kielteiset voimat ja vääräuskoiset. Sen muistoksi licchavilaiset rakensivat Sravastiin stupan. Tulkoon siitä palvomisen arvoinen, vapauttakoot se kenet tahansa, joka sen näkee, koskettaa sitä, kuulee siitä tai muistaa sen.
Tushitan taivaasta laskeutumisen stupa Kun Buddha oli 52-vuotias hän vietti kesäretriitin ajan Tushitan taivaassa ja opetti äitiään korvatakseen hänelle hänen ystävällisyytensä. Buddha laskeutui takaisin maan päälle intialaisessa Sarankasyan kaupungissa. Sen muistoksi paikalliset ihmiset rakensivat Vaishaliin stupan. Tulkoon siitä palvomisen arvoinen, vapauttakoot se kenet tahansa, joka sen näkee, koskettaa sitä, kuulee siitä tai muistaa sen.
Sanghan yhdistämisen stupa Kun Buddha asui Rajaghassa Veluvanan bambulehdossa, hän yhdisti uudelleen sanghan, jonka Devadatta oli saanut riitaantumaan. Magadan asukkaat rakensivat silloin stupan Rajgiriin. Tulkoon siitä palvomisen arvoinen, vapauttakoot se kenet tahansa, joka sen näkee, koskettaa sitä, kuulee siitä tai muistaa sen.
Kaiken voittava stupa Kun Buddha oli 80 vuoden ikäinen, hän ilmoitti Vaishalissa siirtyvänsä nirvanaan. Maallikko-oppilaansa Tsunan pyynnöstä hän kuitenkin pidensi elämäänsä kolmella kuukaudella. Taivaalliset olennot rakensivat stupan Vaishaliin. Tulkoon siitä palvomisen arvoinen, vapauttakoot se kenet tahansa, joka sen näkee, koskettaa sitä, kuulee siitä tai muistaa sen.
Parinirvana stupa Kun Buddha viivytti nirvanaan siirtymistä Kushingarassa, malat rakensivat stupan. Tulkoon siitä palvomisen arvoinen, vapauttakoot se kenet tahansa, joka sen näkee, koskettaa sitä, kuulee siitä tai muistaa sen.
Kynttilätalo
Tiibetissä voilamppujen polttoaineena käytettiin alunperin kuumentamalla kirkastettua jakinvoita. Sellaisen arkisen aineksen käyttäminen valon tuojana nähtiin vertauskuvana sille, miten voimme muuttaa tavallisen, arkisen mielemme myötätuntoiseksi ja viisaaksi, niin että se kykenee valaistumaan. Nykyisin voilamppujen sijaan käytetään kynttilöitä, mutta symboliikka on sama.
Samye Lingin kynttilätalo pyhitettiin vuonna 1999 uuden vuoden aattona. Se omistettiin ponnisteluille rauhan puolesta kautta maailman. Uutena vuotena 2002 Lama Yeshe Rinpoche sytytti ensimmäiset kynttilät rauhan ja hyväntahdon merkeissä ja häntä seurasivat sanghan jäsenet, maallikot ja vierailijat, kunnes kaikki 1008 kynttilää paloivat. Yleensä voilamppuja ja kynttilöitä sytytetään rakkaiden muistoksi tai jonkin hyvän asian puolesta. Tri Akong Tulku Rinpoche ja Lama Yeshe Rinpoche toivovat, että näitä kynttilöitä sytyttäessämme muistaisimme läheistemme lisäksi myös kaikkia maailman olentoja ja omistaisimme jokaisen kynttilän maailman rauhalle. Lisätietoa Rokpa Finland ry:n sivuilla. Perinteen mestareiden runoja:
Tiibetiläinen temppeli
Kolme kerrosta
Temppeli on kolmikerroksinen. Ylimmässä kerroksessa on Lääkäribuddhan alttari. Paikka ei ole yleensä avoinna, paitsi satunnaisilla ohjatuilla kiertokäynneillä. Kerran kuussa (tiibetiläisen kuukalenterin kahdeksantena päivänä) siellä lausutaan rukouksia Lääkäribuddhalle.
Keskimmäinen kerros on myös suljettu yleisöltä, siellä on alttarihuone ja vierailevien korkeiden lamojen majoitustilat. Pohjakerroksessa on suuri temppelihalli, joka voidaan jakaa kolmeen osaan sermeillä. Ensimmäisessä osassa on alttari ja kahta muuta käytetään viikonloppuisin kurssien kokoontumispaikkoina. Suuria tilaisuuksia varten koko halli avataan yhdeksi tilaksi. Temppeliparveke ja katto
Korkeinta kerrosta reunustaa kolmella sivulla parveke. Keskellä parvekkeen etuseinää, sisäänkäynnin yläpuolella on suuri kahdeksanpuolainen kullanvärinen dharman pyörä. Se kuvaa pyörää, jonka Brahma lahjoitti Buddhalle, jotta tämä opettaisi dharmaa valaistuttuaan.
Pyörä ja kauriit sen kummallakin puolella edustavat dharman pyörän ensimmäistä kääntöä eli aikaa, jolloin Buddha opetti Neljä jaloa totuutta ensimmäisen kerran. Kauriit ilmestyivät lehdosta ja istuutuivat Buddhan kummallekin puolelle opetuksia kuulemaan. Ne osoittivat, että opetukset ovat tärkeitä muillekin olennoille kuin ihmisille. Kultaisen katon neljässä nurkassa on chusin-vesieläinten päät, joiden tehtävänä on tasapainottaa vesielementtiä.
UlkoseinämätTemppeliä kiertävässä muurissa on kalachakra-symbolit. Ne ovat Guru Rinpochen sinetti, hänen joka toi budhalaisuuden Tiibetiin. Symbolit auttavat myös luomaan sopusointuista ympäristöä. Muurissa on myös sanskritinkieliset kirjaimia, joista muodostuu menneitten Buddhien nimet. Temppelin ulkopuolella olevissa pylväissä on kuvattuna neljä eläintä: garuda (suuri myyttinen linnunkaltainen hahmo), tiikeri, lumileijona ja korppikotka. Niiden hahmot ilmestyivät kuuluisalle erakkojoogille, Milarepalle unessa, kertoen tulevista suurista kagyu-opettajista. Samat kuvat on maalattu thangkaan (uskonnolliseen maalaukseen), joka on esillä temppelissä.
Temppelihalli
Tiibetiksi temppelihallia kutsutaan nimellä lhakang, mikä tarkoittaa "Jumalan palatsia". Se viittaa siihen, että siellä säilytetään valaistuneita olentoja edustavia kuvia.
Buddhalaisella alttarilla tarvitaan ainakin kolmea asiaa, ja ne kaikki löytyvät Samye Lingin temppelistä:
1. Historiallisen Buddhan pyhäinjäännöksiä tai kuvia. Ne eivät ole palvomista varten, mutta patsaat, pyhäinjäännökset ja kuvat antavat meille inspiraatiota ja esimerkin siitä, mitä voimme saavuttaa Buddhan opetuksia seuraamalla. Ne ovat myös tukena, kun kehitämme kunnioitusta opetuksia kohtaan ja omistaudumme opiskelulle.
2. Dharman eli opetusten edustajia. Historiallisen Buddhan elinaikana hänestä ei tehty kuvia, eikä hänen opetuksiaan kirjoitettu muistiin. Kaksi hänen pääoppilastaan osasi opetukset ulkoa ja he kirjoittivat ne myöhemmin paperille. Näitä kirjoituksia kutsutaan nimellä Kanjur. Myöhemmin valaistuneet oppineet tekivät kommentaareja näihin opetuksiin, ja tätä kirjakokoelmaa kutsutaan nimellä Tenjur. Buddhalaisena kaanonina nämä kaksi on asetettu temppelihallin kummallekin seinustalle punaisiin ja kultaisiin kankaisiin käärittyinä. Kultakankaaseen käärityt tekstit ovat Tenjur ja punaiseen kankaaseen käärityt Kanjur.
3. Sanghan, eli buddhalaisten opetusten seuraajien edustajia. Temppelihallissa sanghaa edustavat tuhat Buddhapatsasta etuseinällä sekä kagyu-linjan mestareiden patsaat. Tuhat Buddhaa kuvaa kaikkia niitä Buddhia, jotka ilmestyvät tämän kosmisen ajanjakson aikana, ja jokaisen sisällä on kallisarvoinen pyhäinjäännös.
Pääalttarin Buddhapatsas
Pääalttarin Buddhapatsasta ei tehty Samye Lingissä, vaan se tuotiin Intiasta. Patsaan sisällä on "elämänpuu", joka kuvaa sisäistä henkistä voimaa. Patsaan sisällä on myös pyhäinjäännöksiä, kuivattuja kukkia ja kallisarvoisia jalokiviä. Tämä patsas on erityisen arvokas siksi, että sen sisällä on sekä Buddhan että Guru Rinpochen pyhäinjäännöksiä. Ne sijaitsevat Buddhapatsaan otsassa olevan timantin takana. Uskotaan, että kuka sitten katsookin tätä patsasta, löytää mielenrauhan ja heidän karmansa puhdistuu.
Keskellä olevan patsaan kummallakin puolella seisovat Buddhan kaksi pääoppilasta, arhatit Shariputra ja Amogollana. Patsaan ympärille on kuvattu Buddhan kaksitoista tekoa, ne ovat hänen elämänsä päätapahtumia. Lohikäärmeet symbolisoivat bodhisattvoja, jotka lahjoittavat Buddhalle toiveet täyttäviä jalokiviä.
Uskonnolliset maalaukset
Pääalttarin kummallakin seinällä on thangkoja eli uskonnollisia maalauksia. Thangka-perinne alkoi Intiassa noin 500 vuotta Buddhan kuoleman jälkeen ja se jatkui Tiibetissä. Alttaria kohti katsottaessa oikealla seinällä ovat neljän pääilmansuunnan suojelijat. Niiden välissä on kolmionmuotoista Mahakala-mandalaa kuvaava thangka. Mahakala on suojelija, ja tämä thangka on yleensä peitetty silkkikankaalla. Se otetaan esiin vain erityisten seremonioiden aikana. Vasemmalla seinällä lähimpänä alttaria on kuva Milarepasta, kuuluisasta pyhimysjoogista. Tämän thangkan vieressä on Dorje Chang (sanskritiksi Vajradhara), ikuinen buddha, joka kuvataan taivaansinisenä. Valaistunut mieli on avara kuin taivas. Sen vieressä on kuva Marpasta, tiibetinbuddhalaisen kagyu-perinteen perustajasta, joka oli Milarepan opettaja. Gampopa puolestaan oli Milarepan oppilas. Hän perusti suuren luostarin Gampo-vuorelle ja opetti ensimmäistä Karmapaa. Muut patsaatAlttarin etuseinällä korkealla yhdessä rivissä on kuusitoista Karmapa-patsasta, jotka kuvaavat karma kagyu-perinteen johtaajan jälleensyntymiä. Jokaisen patsaan sisällä on pyhäinjäännöksiä, kuten kyseessä olevan Karmapan puvun palasia, kynnen palasia tai hiuksia. Neliskulmaisissa lokeroissa keskellä olevan Buddhapatsaan ympärillä ovat pienempikokoiset patsaat, jotka kuvaavat perinteen pääasiallisia haltijoita. He ovat vasemmalta oikealle Dorje Chang, Tilopa, Naropa, Marpa, Milarepa ja Gampopa. Erityinen mandala-alttari
Mandala-alttari sijaitsee temppelihallin etuosassa vasemmalla. Sitä käytetään eri jumaluuksien visualisaatioharjoitusten aikana (mm. Vihreä Tara, Guru Rinpoche ja Mahakala). Keskusta kiertävät reunukset kolmella tasolla. Korkeimmalla tasolla on mietiskelyjumaluuksien värillisiä viirejä. [Tiibetinbuddhalaiset mietiskelyjumaluudet eivät ole ulkoisia jumalia vaan ennemminkin valaistuneen mielen ominaisuuksien erilaisia ilmaisuja.]
Keskimmäisellä tasolla on jumaluuden kuva ja alimmalla tasolla on erilaisia lahjoja, joiden tärkeänä tehtävänä on puhdistaa pois kielteisiä taipumuksiamme ja kehittää myönteisiä ominaisuuksiamme.
Veden lahjaAikaisin aamulla luostarivihityt tai maallikkoharjoittajat täyttävät tuhat pientä vesikulhoa, jotka asetetaan alttarin marmoriselle reunukselle. Ne ovat lahjoja temppelin pääalttarilla olevalle tuhannelle Buddhalle. Vesi kuvaa puhtautta ja sen lahjoittamisen taustalla on tarkkaavaisuuden harjoittaminen, avoimuuden ja anteliaisuuden kehittäminen ja takertuvan kiintymyksen voittaminen. Iltapäivisin maljat tyhjennetään ja kuivataan seuraavaa päivää varten. RukousmyllytTemppelihallissa on kummallakin pitkällä sivustalla jatkuvasti pyöriviä rukousmyllyjä. Niiden tarkoituksena on luoda hyvää energiaa ja säteillä sitä joka suuntaan sekä kylvää sillä tavalla rauhan ja myötätunnon siemeniä kaikkialle. Silkkipainokuviot
Temppelin sisäkatossa vaihtelee kiinalaistyylinen lohikäärme- ja feeniksmalli ruutukuviona. Feeniks tasapainottaa miespuolista ja naispuolista energiaa. Tiibetissä lohikäärmeet ovat arvostettuja, koska ajatellaan, että niillä on taikavoimia ja parantavia kykyjä. Kumpaakin eläintä pidetään pitkän iän tuojana. Välikaton parruihin kirjoitetut sanskririnkieliset kirjaimet ovat menneitten Buddhien nimiä ja myöskin puhdistavia mantroja, jotka siunaavat niiden alitse kulkevia.
Temppelin kakkosvaihe
Temppelin
ensimmäinen laajennusosa valmistui vuonna 2001. Alakerrassa on ruokasali,
keittiö ja työtilat terapiakursseja varten. Yläkerrassa on munkkien
asuintilat, apotin toimisto ja vastaanottohuone. Paraikaa kerätään
varoja projektin kolmanteen vaiheeseen, jolloin rakennetaan vastakkainen
siipi. Sinne tulevat nunnien asuintilat yläkertaan sekä kirjasto ja
Uusi ruokasali on avara ja värikäs ja se tarjoaa kaivattua lisätilaa asukkaille ja vieraille. Salin seinällä on thangkamaalauksia, joissa kuvataan Buddhan elämää.
Päivävieraatkin ovat tervetulleita osallistumaan aterioille, mutta toivomme vieraiden ilmoittavan tulosta etukäteen soittamalla Samye Lingin toimistoon, puh. +44 13873 73232 (extension 222) tai sähköpostitse reception@samyeling.org. Aamiaisen hinta on £2.50, lounas £5 ja iltakeitto £2.50.
Mahakalan talo
Temppelin takana on kivinen talo, jonka sisällä on erityisen dharmansuojelijan alttari. Siellä lausutaan jatkuvasti rukouksia, jotta esteet buddhalaisten opetuksen edestä poistuisivat. Tällaisia dharmansuojelijoiden alttareita on Tiibetissä suurten temppeleiden läheisyydessä. Pyydämme että vierailijat eivät lähestyisi tätä taloa eivätkä koputtaisi ovelle, koska siellä on nunna pysyvällä retriitillä.
Chenrezigin
pyhäkköhuone Meillä on nyt ihastuttava uusi pikkupyhäkkö Samye Lingissä. Se sijaitsee Johnstone Housessa entisessä apotin toimistossa. Alttari on värikylläinen ja sen keskushahmona on suuri ja upea tuhatkätisen Chenrezigin patsas. Sivustoilla ovat Guru Rinpochen patsas ja 16. Karmapan patsas, nekin vaikuttavan kokoisia. Toivomme että voimme vähitellen kerätä pyhäkköön kaikki perinteiset lahjaesineet ja koristeet. Niihin kuuluvat marmorinen pöytätaso vesimaljoja varten, hopeiset uhrimaljat, tiibetiläiset matot ja tyynyt, joilla dharmanharjoittajat voivat istua.
Harjoituksessa visualisoidaan tuhatkätinen Chenrezig. Se on voimakas puhdistava riitti. Legendan mukaan Chenrezig, suuri myötätunnon bodhisattva syntyi Buddha Amitabhan oikeasta silmästä säteilleestä valkoisesta valonsäteestä. Rajattoman valon Buddhan, Buddha Amitabhan edessä Chenrezig otti valan ja lupasi olla valaistumatta kunnes hän on vapauttanut kaikki olennot samsarasta, ehdollisen olemassaolon kiertokulusta. Hän vannoi: "Särkyköön ruumiini tuhansiksi sirpaleiksi jos rikon lupaukseni." Chenrezig työskenteli monen universumin olemassaolon ajan ja vapautti olentoja kärsimyksestä. Eräänä päivänä hän nousi maailmankaikkeuden korkeimmalle vuorelle, Meru-vuorelle, ja katsoi alas nähdäkseen työnsä tulokset. Pettymyksekseen hän huomasi, että samsarassa oli edelleen loputtoman paljon olentoja. Surullisena hän päätteli, että bodhisattvan työ oli merkityksetöntä ja päätti jäädä nirvanaan lepäämään. Se rikkoi hänen valansa ja niin hänen ruumiinsa hajosi tuhansiksi sirpaleiksi. Amitabha katsoi luomustaan myötätunnolla ja kokosi palaset armeliaasti yhteen. Tällä kertaa Chenrezig kuitenkin sai yhdettoista kasvot ja tuhat kättä. Jokaisessa kämmenessä oli silmä, joten hän näki joka puolelle. Entistä voimakkaampana Chenrezig voi nyt vastata olentojen rukouksiin ja auttaa heitä. Hän otti bodhisattvavalan uudelleen, entistä päättäväisemmin. Chenrezigin myötätuntoista toimintaa kunnioittaaksemme teemme njungne-harjoitusta ja osoitamme rukoukset hänen tuhatkätiselle muodolleen.
Toivomuspuu
Kun astuu ulos Samye Lingin vanhimman rakennuksen, Johnstone Housen ovesta, edessä on rauhan puutarha ja toivomuspuu, jonka oksiin on sidottu värikkäitä kangassuikaleita.
On sekä skotlantilainen että tiibetiläinen tapa esittää jokin toive ja sitoa samalla värikäs nauha puunoksaan.
Samalla kun kangas haalistuu elementit kuljettavat toivetta ja lopulta siitä toivon mukaan tulee totta. Vierailijat voivat poimia puun alle asetetusta säiliöstä nauhan, pudottaa kolikon lahjoituksena laatikkoon ja sitoa nauhan puuhun.
Nagan talo
Tähän Esk-jokeen koottuun kivimuodostelmaan on upotettu puolijalokiviä. Se rakennettiin lahjaksi nagoille, jotka elävät joenhaarassa. Lahjojen antaminen nagoille on yksi keino saattaa luonnonvoimia tasapainoon. Kohta, jossa kaksi jokea yhtyy, on suoraan temppelin ovia vastapäätä ja fengshuin oppien mukaan sitä pidetään voimakkaana paikkana. Nagan talon tehtävänä on tasapainottaa energoita, jotka säteilevät tästä paikasta.
Samye Lingin kauppa
Samye Lingin kaupassa on erityisen suuri valikoima kirjoja, pyhiä tekstejä ja rituaaliesineitä. Varsinkin patsaat ovat hienoja, niitä tuotetaan suoraan nepalilaisista työpajoista. Lisäksi myynnissä on lahjatavaroita ja Rokpan avustuskohteiden tukemiseksi myytäviä käsitöitä. Kauppa on auki joka päivä klo 9 - 17 paitsi lounastauolla klo 12.30 - 13.30.
Tiibetiläinen teehuone ja kahvila
Tiibetiläisen teehuoneen lämmin, kutsuva ilmapiiri ja kauniit perinteiset koristeet tarjoavat mukavan rentoutumispaikan. Se on auki päivittäin klo 9 ‒ 17 ja viikonloppuisin myös klo 7.45 ‒ 22. Valikoimassa on monia tee- ja kahvivaihtoehtoja sekä välipaloja.
Puhtaan maan retriittikeskus |
Temppelipuutarha.
G
